Biopohjaiset sivuvirrat, kuten lanta, olki tai nurmipohjaiset massat voivat olla paljon muutakin kuin jätteitä – ne ovat potentiaalisia lannoitteita, maanparannusaineita tai raaka-aineita esimerkiksi biokaasulaitoksille. Mutta mitä näistä biopohjaisista sivuvirroista voi pyytää hinnaksi – tai maksaa niistä, jos on ostajan roolissa?
Hintaa ei määritetä sattumalta. Vaikka sivuvirtojen markkinat ovat vielä kehittymässä, voi hinnoitteluun löytyä hyviä lähtökohtia yksinkertaisella talouslaskennalla ja ravinnearvojen tarkastelulla. Tavoitteena voi olla kustannusten kattaminen – ja parhaassa tapauksessa taloudellinen hyöty.
Lannan arvo ei ole vain ravinteissa
Yksi konkreettisimmista tavoista arvottaa sivuvirtoja, kuten lantaa on vertailla sen sisältämiä ravinteita kaupallisiin lannoitteisiin. Tämä auttaa arvioimaan, kuinka suuri rahallinen hyöty esimerkiksi lannan levittämisestä syntyy verrattuna ostolannoitteisiin, ja antaa pohjan mahdolliselle hintaneuvottelulle.
Laskuesimerkkejä löytyy mm. 2024 päivitetystä ProAgrian Lantaoppaasta:
Lisäksi lannalla on maan rakennetta parantava vaikutus, jota ei kannata aliarvioida. Orgaaninen aines muun muassa:
- Parantaa maan rakennetta ja vedenpidätyskykyä
- Vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista
- Lisää maan pieneliötoimintaa
- Edistää sadonmuodostusta pitkällä aikavälillä
Tutkimustulosten perusteella kuivalannan maanparannushyödyn on arvioitu olevan noin 1,70 €/m³ ja lietelannan noin 0,80 €/m³ (Järki Lanta -hankkeen tulokset, esitetty ProAgrian Lantaoppaassa 2024). Vaikka näillä vaikutuksilla ei ole selkeää markkinahintaa, niillä on arvioitu olevan merkittävä rooli sadontuoton ja viljelyvarmuuden kannalta.
Laskureita avuksi – LaPaMa
Helsingin yliopiston LaPaMa – Lannoita paremmin -hankkeessa kehitetty ravinnelaskuri tarjoaa käytännön apua kierrätyslannoitukseen. Laskuri toimii tukena lohkokohtaisessa lannoitussuunnittelussa; siihen voi syöttää omat maanäytetiedot ja vertailla eri vaihtoehtoja lannoitukseen, mukaan lukien erilaisten lantojen käyttöä. Laskuriin on määritelty ravinteiden arvoja / kg, mitä voi hyödyntää hinnanmuodostukseen.
Lisäksi löytyy yksinkertaistettu Lannanarvo-laskuri, jolla voi nopeasti laskea lannan ravinteiden tuottaman säästön. Laskurit auttavat tekemään perusteltuja päätöksiä sivuvirtojen käytöstä ja hinnoittelusta.
👉 Tutustu laskureihin: Lannoita paremmin – Laskurit ja materiaalit | Helsingin yliopisto
Entä mitä markkinat sanovat?
Lopullisen hinnan määrittää usein tarjonta ja kysyntä – ja juuri nyt nämä vaihtelevat paljon alueittain. Vaikka markkinat eivät ole vielä vakiintuneet, oman tuotteen tai tarpeen ilmoittaminen esimerkiksi KiertoaSuomesta.fi-kauppapaikalla auttaa luomaan pohjaa markkinoille. Kannattaa tarkastella, mitä muut tarjoavat tai etsivät – ja tehdä rohkeasti oma ilmoitus, vaikka valmista vastausta ei vielä löytyisikään.
On tärkeää huomata, että MTK ei voi kilpailulainsäädännön takia antaa suositushintoja maataloustuotteille. Siksi tämä artikkeli tarjoaa työkaluja ja näkökulmia hinnan määrittämiseksi – ei yhtä oikeaa lukua.
Vinkkejä hinnoittelun tueksi:
- Laske ravinnearvo: vertaile lantasi ravinnepitoisuutta vastaaviin lannoitteisiin.
- Huomioi maanparannushyödyt: etenkin kuivalanta sisältää arvokasta orgaanista ainesta.
- Tee tulo–meno-laskelma: ota huomioon käsittely-, kuljetus- ja levityskulut.
- Tarkkaile markkinatilannetta: katso, millaista kysyntää ja tarjontaa alueellasi on.
- Hyödynnä laskurit: LaPaMa-laskurit ovat helppo ja selkeä tapa päästä alkuun.
Hinnan määrittäminen on kokonaisuus, jossa yhdistyvät ravinnepitoisuus, orgaaninen sisältö, käsittelykustannukset ja markkinatilanne. Tärkeintä on, että hyödynnetystä sivuvirrasta syntyy lisäarvoa. Jokainen laskettu euro on askel kohti resurssiviisaampaa kiertotaloutta.
Tee oma lantailmoituksesi kirjautumalla KiertoaSuomesta.fi -palveluun täältä!