Ruokopankki on rakennettu kuudesta eri osiosta. Voit tarkastella niitä vierittämällä sivua alaspäin, tai käyttämällä alla olevia navigointipainikkeita aihevalikosta. Napsauta haluaamasi osiota tai vieritä sivua alaspäin.
Aihevalikko
📖 Järviruo’on tarina
Järviruoko voi herättää erilaisilla toimijoilla monenlaisia ajatuksia. Järviruoko on Suomessa merkittävä luonnonvara. Sen hallittu korjuu tukee luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa uusiutuvaa raaka-ainetta rakentamiseen, käsitöihin ja erilaisiin biopohjaisiin ratkaisuihin. Järviruo’on hyödyntäminen yhdistää vesienhoidon ja paikallisen elinkeinotoiminnan kestävällä tavalla Suomessa.
Järviruo’on asialla
Järviruokoon liittyen on haastateltu alan asiantuntijoita, jotka jakavat omia näkemyksiään ja kokemuksiaan videoiden kautta. Videoissa käsitellään erilaisia kulmia, jotka liittyvät järviruo’on haasteisiin ja mahdollisuuksiin, sekä moniin muihin asioihin kuten järviruo’on niittämiseen ja logistiikkaketjuun.
Kettumäki toimii hyvänä esimerkkinä alueesta, jossa järviruo’on hyödyntämistä ja sen mahdollisuuksia tarkastellaan konkreettisesti.
Tanja Kukkola ja järviruo’on tarina
Tanja Kukkola avaa, miten järviruo’on hyödyntämistä kehitetään ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa tulevaisuudessa. Videolla käsitellään mm. ruo’on potentiaalia raaka-aineena, sen hyödyntämisen haasteita sekä sitä, mitä tarvitaan, jotta järviruokoon perustuva liiketoiminta voi kasvaa.
Vesa Soikkeli ja järviruo’on talviniittoa Iitissä
Vesa Soikkeli niittää pääasiassa talviruokoa niputtavalla koneella. Ruokoniput siirtyvät prosessin ja logistiikkaketjun jälkeen pääosin kattomateriaaliksi. Haastattelussa Vesa Soikkeli jakaa ajatuksiaan talviniitosta ja järviruo’osta. Haastattelut julkaistaan kevään 2026 aikana Ruokopankissa.
Ruokomestarit ja järviruo’on logistiikka ja jatkojalostus
Ruokomestarit-yrityksen Sauli Tikka ja Henrik Jensen kertovat, miten järviruo’osta rakennetaan liiketoimintaa – niitosta logistiikkaan ja jatkojalostukseen. Videolla käsitellään mm. alan haasteita, kalustoa, logistiikkaa sekä ruo’on käyttökohteita, kuten pelletöintiä.
Ruokopankki & RuokoLog
Ruokopankin tarkoituksena on tarjota kattava tietopankki järviruo’osta tekstin ja videoiden muodossa. Videoiden avulla voit tutustua järviruo’on mahdollisuuksiin, niittoon, sekä asiantuntijoiden haastatteluja aiheen tiimoilta. Ruokopankin kehityksen aikana KiertoaSuomesta -sivuston kauppapaikkaan on lisätty uusia ominaisuuksia, jotka tukevat järviruo’on myymistä, sekä ostamista.
Ruokopankki toimii alustana järviruo’on tarinalle ja RuokoLog hankkeen aikana tehtyihin nostoihin, haastatteluihin ja muuhun sisältöön mitä on kerätty hanketoiminnan aikana. Ruokopankki sisältää myös päivityksiä Kiertoa Suomesta kauppapaikalle, missä järviruo’on myyntiä ja logistiikkaa on huomioitu ja integroitu osaksi kauppapaikkaa. Ruokopankkia on ollut kehittämässä sisällöllisesti RuokoLog hanke ja teknisen toteutuksen on tehnyt CoreOrient.
Ruokolog/Ruokopankki/järviruoko-integrointi
Ruokolog integroitiin KiertoaSuomesta alustaan lisäämällä sivustolle Ruokopankki, joka sisältää tietoa järviruo’osta, alan toimijoista ja tarinallistaa kokemuksia materiaalin hyödyntämisestä. Itse järviruoko lisättiin uutena materiaalina markkinapaikalle, jota myös muokattiin mm. ilmoitusten sisältöjen ja ilmoittajilta kerättävien tietojan osalta, jotta järviruo’on erityistarpeet tulivat huomioitua. Erikseen toteutetun ruokoalan toimijoihin kohdennetun haastattelututkimuksen pohjalta sujuvoitettiin vielä ruo’on löytymistä sivustolta ja käyttäjän lähialueelta.
Logistiikkaratkaisu
Em. tutkimuksessa järviruokomarkkinan kasvun keskeiseksi edellytykseksi havaittiin matalan kynnyksen kuljetusratkaisun saaminen ruokoyrittäjien käyttöön, joka toimisi kustannustehokkaasti myös valtaväylien ulkopuolella. Näiden vaatimusten pohjalta päädyttiin integroimaan Centria AMK:n kehittämä ja ylläpitämä Vaste-kuljetusjärjestelmä. Ratkaisun eduiksi nähtiin myös, että kuljettajaksi voi ilmoittautua saman KiertoaSuomesta markkinapaikan kautta ja monenlainen paikallinen kuljetuskapasiteetti on hyödynnettävissä mahdollisimman tehokkaasti. Toteutuksessa haluttiin varmistaa, että ratkaisua voidaan testata kokemusten keräämiseksi mahdollisimman sujuvasti kiireisten käyttäjien kannalta, eikä järviruo’on kuljetuspyyntöjen tekeminen edellytä tilin luomista erilliseen palveluun. (Logistiikkaratkaisun julkaisu kesäkuu 2026)
Coreorientin kuvaus
Ruokolog integraation ja markkinapaikan toteuttajaksi valittiin CoReorient. Kyseessä on yhteiskunnallinen yritys, jolta löytyy tarvittavan teknisen osaamisen lisäksi syvällistä ymmärrystä ja kokemusta jakamis- ja kiertotalouden ratkaisujen suunnittelusta, kehittämisestä ja operoinnista.
Ruokopankin kehityskaari sisälsi työpajoja ja haastatteluja
Ruokopankin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2024. RuokoLog-hankkeen oma työpaja pidettiin helmikuussa 2025 Kotkassa Merikeskus Vellamossa ja työpajassa kerättiin osallistujilta ideoita ja ajatuksia Ruokopankin kehittämiseen. Vielä tuolloin oli meillä itsellämmekin mietinnässä, aletaanko kehittämään aivan uutta verkkoalustaa, vai integroidaanko Ruokopankki johonkin jo olemassa olevaan verkkoalustaan. Myös tätä aihetta kartoitettiin kyselyssä. Työpajassa oli järviruokoverkostoa laajasti mukana, joten katsantokantaa saatiin monesta eri kantista. Myös osallistujien toiveita Ruokopankin sisällöstä kerättiin työpajassa. Aiheena Ruokopankki kiinnosti yleisöä kovasti ja mielipiteitä saatiinkin moneen kysymykseen.
Huhtikuussa 2025 osallistuimme kolmen hankkeen yhteiseen Uudistuvia kuivikkeita ja kasvualustoja –työpajaan Kouvolassa. Työpaja järjestettiin yhdessä Kinnon, Luken ja Harjun oppimiskeskuksen kanssa. Työpajassa esittelimme Ruokopankin suunnitelmaa ja saimme hyvin kerättyä tuoretta palautetta Ruokopankin kehittämisen tueksi.
Syksyllä 2025 järjestimme hankkeen sidosryhmistä koostuvalle testiryhmälle haastattelut, joiden kautta saimme jo yksityiskohtaisempaa tietoa kerättyä esim. verkkoalustan käytettävyydestä ja toiminnallisuuksien kehittämisestä. Haastattelujen avulla kerättiin mahdollisilta Ruokopankin tulevilta käyttäjiltä monenlaisia kommentteja myös alustan sisältöön liittyen.
Ruokopankin kannalta viimeisin työpaja järjestettiin Xamkin Kouvolan kampuksella 4.2.26 yhdessä Kinnon, Syklin ja Luken, sekä Xamkin kahden muun hankkeen kanssa. Kortta kekoon Kymenlaaksosta -tilaisuus oli suunnattu esim. maanomistajille, urakoitsijoille, jalostajille ja kehittäjille. Pääsimme tuolloin esittelemään Ruokopankin sisältöä jo melko valmiina suunnitelmana. Ruokopankki-verkkoalusta julkaistaan kevään 2026 aikana, mutta alustan aihealueet ja rakenne olivat jo helmikuussa hyvin esiteltävissä.
RuokoLog-hanke
RuokoLog-hankkeessa kartoitetaan järviruo’on logistiikkaketjuja sekä tutkitaan järviruo’on saatavuustietojen kehittämistä erilaisin menetelmin. Tuloksena järviruokotoimijoiden verkostoituminen laajenee ja uusien järviruo’on saatavuuteen ja logistiikkaan liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen lisääntyy.
🌍 Järviruokoa maailmalla
RuokoLog -hankkeen aikana vierailtiin Mariestadissa Dacapon ammattikorkeakoulussa. Dacapon koulutus yhdistää perinteen, uudistumisen ja kestävän kehityksen lisäksi myös kulttuurin, luonnon, käsityöt, sekä teollisuuden ja ihmiset. Hankkeen vierailun aikana oli ainutlaatuinen tilaisuus tutustua erityisesti kattorakentamiseen (eng. thatching) Joar Nilssonin ohjastuksella ja viisaudella.
Joar Nilsson on Dacapon pääopettaja perinteisessä ruokokattorakentamisessa. Hän on yksi Ruotsin keskeisistä perinteisen ruokokattorakentamisen puolestapuhujista. Nilsson on työskennellyt yli 20 vuotta alalla ja on oppinut isältään Sten Nilssonilta ammattitaitoa. Joar Nilsson on sittemmin omistautunut käsityön perinteen ylläpitämiseen, säilyttämiseen ja edelleen kehittämiseen. Hän johtaa Mariestadissa Dacapossa Ruotsin ensimmäistä kattorakentamisen ammatillista koulutusohjelmaa, jonka tavoitteena on vastata kasvavaan kysyntään ja jakaa perinteisiä taitoja uusille tekijöille. Ruokokatto ei ole vain perinteitä ja menneisyyttä, vaan myös jotain mikä on kiinni nykyhetkessä: Nilsson on vienyt yhdessä palkitun suunnittelija Ellen Hodakova Larssonin kanssa ruokokattoa Pariisin muotiviikoille. Ellen Hodakova on ruotsalainen taiteilja ja pukusuunnittelija, joka tunnetaan kierrätysmateriaalien innovatiivisesta käytöstä.
Keskustelua heräsi myös uusien sukupolvien ja etenkin nuorten kiinnostuksesta alaan ja järviruokoon liittyen. Tulevaisuutta varten RuokoLog -hankkeelta jätettiin toimeksianto kansainvälisen Learn to Play for the Future hankkeen opetuspeleihin liittyvään verkkokurssille, miltä voisi näyttää opetuspeli liittyen järviruokoon; se jää nähtäväksi kuka tarttuu haasteeseen.
🤝 Hankeyhteistyötä
RuokoLog-hanke on tehnyt yhteistyötä Xamkin Ilmastovastuullisen ympäristörakentamisen osaamismiljööt -hankkeen kanssa. Osaamismiljööt-hankkeessa on tehty runsaasti järviruokoon liittyviä toimenpiteitä muiden hankkeen toimenpiteiden ja tutkimusaiheiden lisäksi. Hankkeessa Xamk toimii päätoteuttajana ja Eduko sekä Ekami osatoteuttajina.
Ilmastovastuullisen ympäristörakentamisen osaamismiljööt -hanke kehittää ekosuunnitteluosaamista ja ympäristörakentamisen kestäviä ratkaisuja osaamismiljöömallilla. Osaamismiljöömalli tarjoaa alustan koulutusyhteistyölle ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun ja mahdollistaa koko Kymenlaakson kattavaa kaupunkiympäristöihin jalkautuvaa kehittämistyötä.
Hankkeessa järviruokoa on käytetty rakennusaineena monissa eri työpajoissa sekä tapahtumissa. Hanke järjesti mm. järviruokorakentamisen suunnittelukilpailun, jonka voittajaksi valittiin Kairi Meoksen teos Ruokolintu. RuokoLog-hanke oli mukana Kuusankosken Kettumäellä järjestetyssä työpajassa, jossa rakennettiin koeversio Ruokolintu-katoksesta yhdessä Ilmastovastuullisen ympäristörakentamisen osaamismiljööt -hankkeen, Ekamin ja Edukon kanssa. Varsinainen Ruokolintu-teos rakennetaan Katariinan Meripuistoon Kotkaan keväällä 2026.
Xamkin Ilmastovastuullisen ympäristörakentamisen osaamismiljööt -hanke on saanut jatkoa Ilmastovastuullisen ympäristörakentamisen kokeilumiljööt -hankkeesta, jossa mm. kokeillaan ratkaisuja ilmastovastuulliseen ympäristörakentamiseen sekä toteutetaan älykkään erikoistumisen strategiaa bio- ja kiertotalouden osalta. Tämä hanke kestää vuoden 2027 huhtikuun loppuun asti.
Järviruo’on niittoa Kyrönlahdella
Kyrönlahdella Jaalassa suoritettiin järviruo’on niittoa 2024 syyskuun alussa. Videomateriaalit sisältävät ilmakuvaa niitosta, sekä materiaalia otettiin myös lämpökameralla ja LiDAR-laserkeilaimella. Mukana EU:n osarahoittamat Xamkin hankkeet ”RuokoLog – Järviruo’o logistiikka ja saatavuus” ja ”MIERO – miehittämättömän ilmailun erityisosaajaksi” -tutkimushanke. ”MIERO – Miehittämättömän ilmailun erityisosaajaksi” hanke on Euroopan unionin osarahoittama työllisyyteen, osaamiseen ja osallistavaan keskittyvä ilmailukoulutushanke. MIERO on uusi koulutus- ja työelämän yhteistyömalli, jolla osaamista kehitetään uuteen ammattiin, drooniteknologian ammattilaiseksi. MIERO tukee yritystoimintaa luoden uuden koulutuskokonaisuuden tulevaisuuden ilmailulle. MIERO-hanke toteutetaan yhteistyössä Euroopan unionin (Eu), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) ja Kotkan-Haminan seudun koulutusyhtymän (Ekami) kanssa vuosina 2023–2025.
Järviruo’on talviniittoa Iitissä
RuokoLog-hanke oli tutustumassa talviniittoon Iitissä Vesa Soikkeli korjaa pääasiassa talviruokoa niputtavalla koneella, jonka tuottamat ruokoniput jatkavat prosessi- ja logistiikkaketjun kautta pääosin kattomateriaaliksi.
📡 Pilotoinnit & kokeilut
Ruokolog-hankkeen aikana on tehty kokeiltuja ja järjestetty erilaisia pilotointeja. Nämä liittyivät kaukokartoitukseen, kalustopilotointiin ja visuaaliseen simulointiin.
Kaukokartoitus
RuokoLog-hankkeessa kehitetty kaukokartoitustyökalu perustuu satelliittikuvien ja paikkatietomenetelmien hyödyntämiseen järviruokokasvustojen tunnistamisessa ja kartoituksessa. Työkalun keskeinen idea on yhdistää avoin kaukokuvadata, kuten Sentinel-2-satelliittikuvat, sekä paikkatieto-ohjelmistot ja koneoppimismenetelmät, joiden avulla suuria alueita voidaan analysoida ilman maastossa tehtävää jatkuvaa havainnointia.
Menetelmässä satelliittikuvien spektritietoa hyödynnetään kasvillisuuden tunnistamiseen, minkä jälkeen aineistoa käsitellään ja luokitellaan algoritmisesti siten, että järviruokokasvustot voidaan erottaa muista maanpeiteluokista. Lopputuloksena syntyy karttamuotoinen aineisto, joka esittää ruokokasvustojen sijainnin ja laajuuden analysoidulla alueella.
Työkalu toimii ensisijaisesti analyysin ja ennakkoarvioinnin välineenä, jonka avulla voidaan tukea esimerkiksi luonnonvarojen hallintaa ja logistiikan suunnittelua. Vaikka menetelmä automatisoi osan kartoitustyöstä, se edellyttää edelleen asiantuntemusta sekä tulosten tulkintaa, minkä vuoksi sitä voidaan pitää asiantuntijakäyttöön soveltuvana työkaluna.
Kalustopilotoinnit
RuokoLog-hankkeessa tehtiin viime syksyn ja talven aikana kalustopilotointeja, joissa pureuduttiin ruokologistiikan pullonkauloihin. Tavoitteena näillä pilotoinneilla oli selvittää, mitkä kaikki asiat vaikuttavat ruokologistiikan toimitusketjuihin, ja millä tavoin pullonkauloihin olisi mahdollista vaikuttaa toimitusketjuja parantavasti. Kuten logistiikassa yleensäkin, niin myös ruokologistiikassa on monta eri osapuolta ja muuttujaa, joilla on vaikutusta koko ketjun toimivuuteen.
Pilotoinnit tuottivat käytännönläheistä tietoa mm. järviruo’on niittoon, keruuseen, kuljetukseen ja varastointiin liittyvistä logistisista haasteista sekä niiden ratkaisemisen edellytyksistä.
Samalla korostui ennakkosuunnittelun, paikallisten olosuhteiden huomioimisen sekä tarkoituksenmukaisen kaluston ja hyödyntämiskohteiden merkitys toimivan toimitusketjun rakentamisessa.
Visuaalinen simulointi
RuokoLog-hankkeessa kehitettiin AnyLogic-ohjelmistolla työkalu pullonkaulojen tunnistamisen tueksi. Työkalun tarkoituksena on auttaa logistiikan suunnittelijaa arvioimaan kokonaiskustannuksia erilaisilla kalustokokoonpanoilla ja erilaisissa kohdeolosuhteissa. Sen avulla voidaan vertailla vaihtoehtoisia toimintamalleja ja tunnistaa kokonaiskustannuksiltaan edullisin kalustokokonaisuus, jolla järviruo’on logistiikka voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.
📦 Muut materiaalit / julkaisut
Tähän osioon on koottuna erilaista aiheen ympäriltä liittyvää materiaalia linkkeinä.
RuokoLog-hankkeen aikana tehtyjä julkaisuja
Hanketoiminnan aikana Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö julkaisi kaksi yhteisjulkaisua, joihin RuokoLog-hankkeelta kirjoitettiin seuraavat artikkelit: Satelliittikuvadata ja droonit kaukokartoituksessa (Jacksen R. 2025, s. 53) & Järviruo’on logistiikan haasteet (Ropponen J. & Uusiniitty T. 2025, s. 114)
Turvallisuuskulttuuri, vihreä siirtymä ja teknologinen muutos. Alkuvuoden 2025 katsaus Logistiikan ja merenkulun tutkimus- ja kehitystoimintaan – Theseus
Sähköistymistä, datanhallintaa ja testattuja menetelmiä. Logistiikan ja merenkulun tutkimus- ja kehitystoiminnan syyskatsaus 2025 – Theseus
Aiheeseen liittyvät opinnäytetyöt
Turvetuotannon kaluston hyödyntämisen mahdollisuudet järviruo’on logistiikassa – Theseus
Järviruo’on talvikorjuun kuljetuslogistiikan kustannukset – Theseus
Muuta materiaalit, toimijat & linkit
Elinvoimakeskus – Järviruoko
Nexamass: Accelerating the future of biomass
MIERO – Miehittämättömän ilmailun erityisosaajaksi – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Ilmastovastuullisen ympäristörakentamisen osaamismiljööt – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Ilmastovastuullisen ympäristörakentamisen kokeilumiljööt – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Kettumäen kansanpuisto
RuokoLog-hankkeen testipäivä – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Vastuullisen ammattitaidon verkkokurssit | Ammattilaisen kädenjälki
Learn to Play for the Future – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
