Kirjoittajat: Aija Sarajärvi & Henna Honkanen, Oulun ammattikorkeakoulu
Energiaomavarainen ja hiilineutraali maatila – onko se mahdollista vai pelkkä unelma? Millainen tila voi olla tällainen ja mitä se vaatii? BIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon –hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda malli energiaomavaraiselle ja hiilineutraalille maatilalle. Voimme kuitenkin todeta, että koska jokainen tila on erilainen, me emme pysty antamaan yhtä ohjenuoraa siitä, että juuri näillä teoilla tila pääsee hiilineutraaliseksi ja energiaomavaraiseksi, vaan voimme antaa ohjeita ja vinkkejä siihen, joiden avulla tilat voivat tehdä päästövähennyksiä sekä lisätä energiaomavaraisuuttaan.
Maatilan ensimmäinen askel kohti energiaomavaraisempaa ja vähäpäästöisempää maatilaa on tehdä tilakohtaiset hiilijalanjälki- sekä energiaomavaraisuuslaskelmat, joiden avulla tila saa tietoa siitä, mistä tilan päästöt muodostuvat. Monet meijerit vaativat jo tiloja tekemään vuosittaiset hiilijalanjälkilaskelmat, ja tunnetuin meijerin omista laskureista on luultavasti Valio Carbo® Ympäristölaskuri, joka on myös käytössä jo monilla lihataloilla. Kasvitiloilla tunnetuin laskuri lienee olevan suomalainen Biocode-laskuri, mutta näiden lisäksi löytyy myös muita laskureita kuten esimerkiksi Farm Carbon Calculator, CAP2`ER ja Cool Farm Tool. Haasteena ulkomaalaisten laskureiden käytössä voi olla niiden soveltuvuus Suomen olosuhteisiin, sillä harva laskuri ottaa huomioon muun muussa turvepellot. Tila voi tehdä laskelmat myös kahdella tai useammallakin laskurilla, jolloin on mahdollista löytää laskentatapojen eroavaisuuksia sekä mahdollisesti jotain uusia toimia, joiden avulla voidaan vähentää myös hiilijalanjälkipäästöjä. On hyvä huomioida, että osa laskureista huomioi myös hiilensidonnan maahan, kuten Biocode-laskuri. Hiilijalanjälkilaskelmia tehdessä on tärkeää täyttää kaikki tiedot mahdollisimman huolellisesti, jotta saadaan paras mahdollinen ja realistinen tulos.
Hiililaskelmien perusteella tilan kannattaa lähteä miettimään mitkä toimet aiheuttavat heille eniten hiilipäästöjä, ja mitkä ovat helpoimmat kohteet lähteä muuttamaan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tuomas Mattila kertoi BIOTUTO ja OSAAJAVERKKO-hankkeiden Mahdollisuuksia maatiloille muuttuvaan ilmastoon sopeutumisessa -tapahtumassa marraskuussa 2025, että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on olemassa asioita, joihin emme voi vaikuttaa tai joita emme voi hallita. Vastakohtana on kuitenkin asiat, joihin voimme vaikuttaa ja joita voimme hallita. Näiden erottaminen helpottuu, kun niitä tarkastellaan esimerkiksi jonkin selkeän kaavan tai mallin avulla. Esimerkiksi maanviljelijä ei voi hallita rankkasateen esiintymistä, mutta hän voi vaikuttaa pellon vesitalouden kuntoon, jolloin on mahdollista reagoida erilaisiin tilanteisiin. Tämä sääntö pätee myös päästövähennystoimien tekemiseen, sillä niitä tehdessä kannattaa miettiä, mihin toimiin voi vaikuttaa ja miten ne auttavat tilaa myös sopeutumaan paremmin muuttuviin oloihin tai tukemaan tilan kannattavuutta.
Tehokkaita keinoja maatilan päästöjen vähentämiseen on pellon kasvukunnosta ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen, joita suomalaisilla tiloilla tehdäänkin jo paljon. Turvemaihin liittyvät toimet on hyvä suunnitella niin, että pyritään välttämään turvemailla yksivuotisten kasvien viljelyä. Turvemailla päästöjä voidaan hillitä pitämällä turvepellot kasvipeitteisinä mahdollisimman pitkään sekä säätelemällä pohjaveden pintaa salaojituksen keinoin. Myös tilusjärjestelyillä ja peltojen sijainnin ja viljelyn optimoinnilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti viljelystä aiheutuviin päästöihin. Viljelyssä on myös mahdollisuuksien mukaan hyvä pohtia esimerkiksi hiiliviljelyn mahdollisuuksia. Hiiliviljely tarkoittaa viljelykäytäntöjä, jotka lisäävät hiilen sitoutumista maaperään ja vähentävät hiilen vapautumista ilmakehään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi monipuolista kasvivalikoimaa, peitekasvien käyttöä, vähennettyä maanmuokkausta, suorakylvöä ja orgaanisen aineksen lisäämistä peltoon.
Energiaomavaraisuus osana maatilojen kannattavuutta ja huoltovarmuutta
Energiaomavarainen maatila pystyy tuottamaan tilalla tarvittavan energian itse, jolloin se ei ole riippuvainen ulkopuolisista energialähteistä, kuten ostetusta sähköstä, lämmöstä tai fossiilisista polttoaineista. Mahdollisesti tila voisi tuottaa jopa myyntiin asti sähköä, jos tuotanto on suurempaa kuin tilan oma kulutus ja tarve. Energiaomavaraisuus lisää myös huoltovarmuutta, kustannustehokkuutta sekä ympäristöystävällisyyttä. Energiaomavaraisuus pystytään laskemaan kaavalla, jossa tuotettu energia jaetaan kulutetulla energialla. Jos luku on 1, se tarkoittaa tilan olevan 100 % energiaomavarainen.
Tilojen energiaomavaraisuusaste vaihtelee suuresti. Tilan omakohtainen biokaasulaitos lisää tilan energiaomaraisuutta, mutta korkeiden investointikustannusten ja kannattavuuden takia jokaisella tilalla ei ole mahdollista tällaista investointia tehdä. Toki vuoden 2026 alusta tulleen CAP-suunnitelman uudistus helpottaa maatilojen biokaasulaitosinvestointeja, sillä nykyisin tilan on mahdollista saada tukea myös laitokseen, josta osa tuotetusta energiasta myydään tilan ulkopuolelle. Energiaomavaraisuuttaan tila voi myös parantaa aurinko- ja tuulivoiman avulla, mutta tällöin tulee huomioida se, että nämä energiamuodot ovat sääriippuvaisia, minkä vuoksi niiden avulla ei täysin voi kattaa omaa kulutusta tasaisesti ympäri vuoden
Tilojen kannattaa kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen, sillä etenkin pienillä tiloilla tämä on helpoin ja investoinniltaan yleensä pienin keino lisätä energiaomavaraisuuttaan vähentämällä kulutusta. Tarkkailemalla tilan energiakulutusta voidaan tehdä oikeanlaisia vähennystoimenpiteitä jo olemassa olevia ratkaisuja hyödyntäen. Maatiloilla energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi vaihtamalla valaistusta energiatehokkaammaksi LED-valaisimilla, huoltamalla ja/tai vaihtamalla säännöllisesti moottoreita ja puhaltimia, optimoimalla koneiden käyttöä, tehostamalla peltojen käyttöä ja viljankuivausta, mahdollisesti hukkalämpöjen talteenotolla (LTO) sekä panostamalla energian seuranta- ja optimointijärjestelmiin, jotka voivat olla tehokkaana apuna kohti energiaomavaraisuutta.
Energiaomavarainen hiilineutraali maatila?
Maatiloilla tehdään jo valtavasti toimia niin päästöjen vähentämiseksi, hiilen sitomiseksi kuin energian tuotannon optimoimiseksi. Yksittäinen toimenpide ei tee tilasta hiilineutraalia tai energiaomavaraista, vaan tavoitteeseen tähdätään tekemällä useita pieniä muutoksia tilalle sopivalla aikataululla, jolloin näillä muutoksilla voidaan yhteismitallisesti vaikuttaa tilan päästöihin sekä energian tuotantoon ja kulutukseen. Uusiutuvalla energialla on suuri rooli tilojen päästövähennystoimissa, sillä maatiloilla kuluu paljon energiaa mm. tilojen lämmitykseen, sähköön ja peltotöihin, esimerkiksi liikennepolttoaineena.
Vaikka hiilineutraalius on hyödyllinen suuntaa antava tavoite, se ei välttämättä kuvaa maatalouden roolia kaikkein tarkoituksenmukaisimmin. On syytä huomioida, että pelloilta muodostuu aina luonnollisesti hiilipäästöjä, joihin emme voi vaikuttaa. Kuitenkin maatalous on metsätalouden ohella ainoita toimialoja, joilla voidaan perustoiminnoissa sitoa hiiltä maaperään sekä vaikuttaa maaperän ilmastopäästöihin. Täyden hiilineutraaliuden sijaan on usein realistisempaa ja vaikuttavampaa tähdätä päästöjen vähentämiseen ja hiilensidonnan vahvistamiseen viljelykäytäntöjen ja maankäytön ratkaisuilla.
Artikkeli on koostettu BIOTUTO-hankkeen uutiskirjeissä syksyn 2025 ja kevään 2026 ilmestyneistä Kohti energiaomavaraista ja hiilineutraalia maatilaa -blogisarjan teksteistä. Kevään 2026 aikana BIOTUTO tulee julkaisemaan koosteen siitä, miten maatila voi pyrkiä kohti energiaomavaraisuutta ja hiilineutraaliutta.
Lue lisää BIOTUTO-hankkeesta nettisivuiltamme https://oamk.fi/biotuto
BIOTUTO- Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon -ryhmähanke on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen päätoteuttajana on Oulun yliopisto ja osatoteuttajina toimivat Oulun ammattikorkeakoulu, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä.
