Lanta voi tulevaisuudessa olla muutakin kuin ravinteita ja kustannuksia. Lannan hiilestä hintaa -hankkeessa on selvitetty, miten lannan biokaasutuksen ja lantapohjaisten kierrätyslannoitteiden ilmastohyödyt voisivat tuottaa maatiloille taloudellista arvoa.
Hankkeessa laadittiin taustaraportti sekä koulutusmateriaali, joka kokoaa tietoa erityisesti maatilojen käyttöön. Koulutusmateriaalissa avataan, miten lannan hiili kiertää, mitä tietoja tilalla kannattaa kerätä ja millä tavoin lannan ohjaaminen biokaasulaitokselle voi liittyä tilan sopimuksiin, ilmastotyöhön ja uusiin tulonlähteisiin.
Lanta on kotieläintiloilla jatkuvasti syntyvä sivuvirta, johon liittyy kustannuksia ja usein myös logistisia haasteita. Samalla se on raaka-aine, joka sisältää ravinteita, energiaa ja orgaanista hiiltä. Kun lanta ohjataan biokaasulaitokselle, siitä voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa. Prosessin jälkeen ravinteet ja osa hiilestä palautuvat peltoon mädätteenä tai siitä jalostettuina kierrätyslannoitteina. Tällöin sama sivuvirta voi tuottaa energiahyötyä, ravinnehyötyä ja ilmastohyötyä.
Yksittäinen maatila ei kuitenkaan voi ratkaista arvonluonnin kokonaisuutta yksin. Mukaan tarvitaan kotieläintiloja, kasvinviljelytiloja, biokaasulaitoksia, lannoitevalmistajia, elintarviketeollisuutta ja kauppaa. Vasta kun tieto lannan hiilen kierrosta, ilmastohyödyistä ja kierrätyslannoitteiden käytöstä kulkee ketjussa, voi lannan hiilelle muodostua laajempi markkina-arvo.
Kuvateksti: Lannan hiilen kierto ruokajärjestelmässä. Hiilen arvo syntyy koko ruokajärjestelmän yhteistyössä: mukana ovat alkutuotanto, biokaasulaitokset, lannoitevalmistajat, elintarvikeketju ja loppukäyttö.
Kotieläin- ja kasvinviljelytilat ovat lannan hiilen kierrossa eri kohdissa ketjua, mutta molemmat ovat arvon syntymisen kannalta keskeisiä. Kotieläintila tuottaa raaka-aineen: lannan, jossa on ravinteita, energiaa ja orgaanista hiiltä. Siksi kotieläintilan kannattaa tunnistaa, kuinka paljon lantaa syntyy, milloin sitä on toimitettavissa, millaista lantaa syntyy ja mitä sen laadusta tiedetään.
Kasvinviljelytila taas käyttää kierrätyslannoitetta, jonka mukana peltoon palautuu ravinteita ja orgaanista ainesta. Kierrätyslannoitteiden käyttö voi tukea maan kasvukuntoa, parantaa maan kykyä pidättää vettä ja ravinteita sekä lisätä tuotannon joustavuutta vaihtelevissa sääoloissa.
Tärkeää on, että tilat tunnistavat oman asemansa tässä ketjussa. Kotieläintila ei ole vain lannan luovuttaja eikä kasvinviljelytila vain lannoitteen käyttäjä, vaan molemmat tuottavat tietoa ja ilmastohyötyjä, joita ruokaketju tarvitsee. Kun tilalla tiedetään, mitä raaka-ainetta syntyy tai käytetään ja miten se vaikuttaa tuotantoon, yhteistyöstä biokaasulaitosten, lannoitevalmistajien ja elintarvikeketjun kanssa voidaan neuvotella vahvemmalta pohjalta.
Lannan hiilelle ei ole vielä valmista markkinaa, eikä sille välttämättä synny yhtä yhteistä hintaa. Arvo voi muodostua esimerkiksi sopimustuotannon, kierrätyslannoitteiden käytön, biokaasun kysynnän tai kehittyvien hiilimarkkinoiden kautta.
Lannan hiilen taloudellinen potentiaali on tunnistettu, mutta sen hyödyntäminen vaatii vielä tutkimusta, politiikan kehittymistä ja pilotointeja. Arvonluonti onnistuu vain, jos tiloille syntyy todellisia kannustimia ja järjestelmät mahdollistavat hyödyn reilun jakautumisen koko ketjussa. Siksi myös maatilojen ja viljelijöiden on tärkeää ymmärtää, mistä lannan hiilen arvo voi syntyä ja millaista tietoa sen osoittamiseen tarvitaan. Kun markkina ja sen pelisäännöt kehittyvät, tilojen kannattaa olla mukana keskustelussa alusta asti, jotta lannan hiilen ilmastohyödyt voidaan jatkossa osoittaa luotettavasti ja hyöty jakautuu reilusti myös alkutuotantoon.
Selvityksen perusteella lannan hiilelle syntyy jo nykyisin taloudellista arvoa erityisesti uusiutuvaa energiaa tukevien sääntelymekanismien kautta, kuten biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen ja päästökaupan avulla. Kierrätyslannoitteiden ilmastohyötyjen huomioiminen hiilimarkkinoilla on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja esimerkiksi niiden laskenta- ja todentamiskäytäntöjä kehitetään parhaillaan. Onkin vahva suositus, että toimiala seuraa ja osallistuu aktiivisesti markkinamallin luontiin.
Lisätietoa
Lannan hiilestä hintaa. Koulutusopas. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja Sweco Finland Oy. 2026.
Pris på kolet. Utbildningsguide. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry och Sweco Finland Oy. 2026.
Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, ja Sweco Finland Oy on toteuttanut hankkeen selvitystyötä asiantuntijatoimeksiantona.
Teksti
Olivia Korkeela, Ravinnekierrätyksen asiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
Anna Virolainen-Hynnä, Johtava biokaasuasiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
