Apevaunu on monille nautakarjatilallisille tuttu työkone. Sen päätehtävänä on rehun sekoittaminen ja jakaminen eläimille. Alkuperäisessä tarkoituksessaan apevaunun ruuvit pilkkovat rehun tasalaatuiseksi, ja vaunun sivuilla tai perällä olevat luukut ja kuljettimet jakavat appeen eläinten eteen. Kun työtunnit tulevat täyteen rehunteossa, apevaunu soveltuu vielä erinomaisesti hevosenlannan käsittelyyn. Hevosenlannan kompostointi apevaunulla -hankkeessa viisi talliyrittäjää pääsi kokeilemaan käytännössä, miten lannan kompostointi onnistuu apevaunun avulla. Pilotoinneissa käytettiin Seko Samurai 5600/17-merkkistä apevaunua, jossa on kaksi vaakaruuvia, mutta apevaunuja löytyy erimallisia- ja kokoisia. Käytettyjen apevaunujen hinta vaihtelee. Lannan sekoitukseen sopivan vaunun voi parhaillaan löytää muutamilla tuhansilla euroilla.
Kompostoituminen käyntiin nopeasti
Hankkeen pilotoinneissa tutkittiin, mitä lannalle tapahtuu apevaunukäsittelyn aikana ja kuinka menetelmä soveltuu hevostalleille työn näkökulmasta. Lantaa sekoitettiin apevaunussa erilaisia ajanjaksoja aina 7 vuorokaudesta 15 vuorokauteen saakka. Tasalaatuisin tulos saatiin noin 10 vuorokauden kohdalla, jos lantaa oli sekoitettu lähes päivittäin. Sekoitusaika vaihteli keskimäärin 5–15 minuutin välillä, mutta jos seassa on paljon heinää tai olkea, pidempi sekoitusaika etenkin alkuvaiheessa koettiin tarpeellisena korsien pilkkoutumiseksi.
Mikäli kompostointi lähti käyntiin ripeästi, 10 vuorokauden jälkeen lannan koostumus oli tasainen, multamainen seos, josta ei voitu enää erottaa kikkareita, kuiviketta tai heinänkorsia. Samalla lannan tilavuus pieneni jopa puoleen ja lannan sekä ammoniakin haju neutralisoitui. Lyhyempi sekoitusjakso tai satunnaisemmat sekoituskerrat olivat osassa pilotteja haitaksi, ja kompostoituminen lähti hidastumaan. Myös liian kostea lanta ei kompostoitunut yhtä tehokkaasti, vaan aiheutti herkästi massan jumittumista, jolloin sekoittaminen oli raskaampaa.
Lannan lämpötila kohosi apevaunussa ajoittain jopa yli 70 celsiusasteen syksyn pilotoinneissa, mutta ajallisesti näissä mittauksissa ei saavutettu lannoitelainsäädännön mukaisia hygieniavaatimuksia. Laboratoriokokeet osoittivat, että kompostoitumista tapahtuu jo apevaunukäsittelyn aikana. Lanta jatkaa kypsymistä apevaunukäsittelyn jälkeen ja se voi kestää vielä useamman kuukauden. Hankkeen itävyyskokeissa apevaunulla käsitellystä lannasta ei noussut rikkakasveja.
Kompostoitumisen tarkempi seuranta ja optimointi eräkohtaisesti voisi mahdollistaa lannoitelainsäädännön vaatimusten saavuttamisen, mikäli lantaa haluttaisiin tuotteistaa. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota lannan lähtötilanteeseen ja olosuhteisiin, sillä esimerkiksi liiallinen kosteus tai kylmät olosuhteet haittaavat prosessia.
Mitä yrittäjät tuumasivat kokeilusta?
Viidestä tallista yhdelle apevaunu oli jo ennestään tuttu lannan kompostoinnissa. Yrittäjät kokivat apevaunun käytön helppona, kunhan laite toimii ja traktorista löytyy tarpeeksi tehoja. Sekoittaminen hoitui näppärästi tallitöiden tai lounastauon yhteydessä. Täyttöön ja tyhjentämiseen aikaa kului keskimäärin n. 20 minuuttia. Erityisesti lannan tilavuuden pienentyminen ja koostumuksen tasoittuminen olivat positiivisia yllätyksiä. Tilavuuden pienentyminen helpottaa varastointia etenkin pienten lantaloiden kanssa, ja koostumukseltaan tasainen, multamainen lanta on helpompi levittää pellolle. Pilotointien jälkeen apevaunukompostointia jatkettiin peräti kolmella tallilla, joista kahdella oli käytössään omat apevaunut ja yhdellä hankkeen pilottivaunu.
Hankkeen tulokset on koottu tietopakettiin
Pilotointien aikana kerättiin paljon tietoa lannan kompostoitumisesta apevaunussa. Kaiken kattava tietopaketti sisältää muun muassa ravinneanalyysit, kustannuslaskurin, yrittäjien kokemukset ja aistinvaraiset arvioinnit. Tietopaketti on julkaistu 7.1.2026 Thinglink-alustalla (linkki: https://www.thinglink.com/scene/1955562879897830244)
Hanke on EU osarahoitteinen Pohjois-Savon liiton kautta.
Kirjoittaja: TKI-asiantuntija Krista Jauhiainen, Savonia ammattikorkeakoulu
