Kestävä ruoantuotanto edellyttää ravinteiden tehokasta kierrätystä ja luonnonvarojen vastuullista käyttöä. Kierrätyslannoitteet tarjoavat tähän konkreettisen ratkaisun palauttamalla ravinnerikkaat biomassat takaisin kasvintuotantoon.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry (SBB) ja ProAgria ovat laatineet yhteistyössä kierrätyslannoitusoppaan, joka kokoaa käytännönläheistä tietoa kierrätyslannoitteiden käytöstä peltoviljelyssä. Oppaassa käsitellään muun muassa kierrätyslannoitteiden saatavuutta, keskeisiä lannoitevalmisteryhmiä, ominaisuuksia, varastointia, levitystä ja käytön kannattavuutta. Lisäksi oppaassa perehdytään ravinteiden kierrätyksen merkitykseen ja tulevaisuuden kehitysnäkymiin.
Mitä kierrätyslannoitteet ovat?
Kierrätyslannoitteet ovat maatalouden, elintarvike- ja metsäteollisuuden sekä yhdyskuntien biopohjaisista sivuvirroista prosessoituja lannoitevalmisteita. Esimerkkejä kierrätyslannoitteista ovat teurastamoteollisuuden sivutuotteista jalostettu lihaluujauho, biokaasun tuotannossa syntyvät mädätysjäännös ja sokeri- ja käymisteollisuuden sivutuotteina syntyvät vinassit.
Kierrätyslannoitteiden käytön suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen kasvukautta. Kuva: Laura Hartikka.
Kierrätyslannoitteet jaotellaan olomuotonsa mukaan nestemäisiin, lietemäisiin, kiinteisiin ja raemaisiin. Olomuoto vaikuttaa lannoitteiden levitystapaan, ravinteiden vapautumiseen kasvien käyttöön sekä varastoinnin ja käsittelyn vaatimuksiin. Pääasialliset tavat valmistaa kierrätyslannoitteita ovat mädätys ja kompostointi. Niitä myös jatkojalostetaan eri menetelmin, kuten separoinnilla ja strippauksella.
Suomessa oli vuonna 2024 noin 200 kierrätyslannoitteiden valmistajaa. Kiinnostus on kasvussa, mikä osaltaan parantaa niiden saatavuutta tulevaisuudessa. Toistaiseksi niiden osuus koko lannoitemarkkinoiden euromääräisestä arvosta on arviolta n. 5–7 %. Suomessa syntyy vuosittain merkittävä määrä biomassoja, jotka soveltuvat kierrätyslannoitteiden tuotantoon, joten markkinaosuuden kasvattamiselle on hyvät edellytykset.
Suunnitelmallisuus on onnistuneen käytön edellytys
Kierrätyslannoitteiden käytön suunnittelu kannattaa aloittaa kartoitus- ja tiedonhakutyöllä. Saatavuuden ja soveltuvuuden arvioimiseksi on tärkeää kartoittaa alueelliset toimijat ja heidän tarjoamansa lannoitevalmisteet sekä niiden ominaisuudet. Kokemuksia ja vinkkejä voi kerätä muilta viljelijöiltä ja neuvontapalveluista, jolloin saa hyödyllistä tietoa ja käytännön neuvoja esimerkiksi sopivan lannoitteen valintaan.
Varastoinnissa on huomioitava riittävä kapasiteetti, sillä kierrätyslannoitteet toimitetaan tyypillisesti talvella. Varastoinnissa tulee myös ottaa huomioon ympäristöriskit sekä mahdolliset hajuhaitat.
Levitystapa määräytyy lannoitteen olomuodon mukaan, ja levityksen ajankohta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tehokkaasti kierrätysravinteet voidaan kasvien käyttöön ottaa. Kierrätyslannoitteilla voidaan saavuttaa samanlaiset satotasot kuin väkilannoitteilla, mutta tämä edellyttää olosuhteiden, ajoituksen ja levitystekniikan tarkkaa huomiointia.
Kierrätyslannoitteet tukevat satotasoa – kotimaisissa tutkimuksissa viljasadot ovat yltäneet samalle tasolle kuin väkilannoitteilla. Kuva: MTK Kuvapankki.
Huomioitavaa kierrätyslannoitteiden käytössä
Lainsäädäntö ja lannoitevalmisteiden käyttöön liittyvät rajoitteet on tunnettava tarkasti. Esimerkiksi puhdistamolietepohjaisia lannoitteita koskevat tiukemmat vaatimukset kuin muita kierrätyslannoitteita, ja sopimusviljelyehdoissa niiden käyttö on voitu kieltää kokonaan. Luomutuotannossa puhdistamolietepohjaisten käyttö on kielletty, mutta pääosin muista biopohjaisista raaka-aineista valmistetut lannoitevalmisteet soveltuvat luomutuotantoon.
Oppaassa ei käsitellä karjanlannan käyttöä, eikä lanta sellaisenaan ole kierrätyslannoite. Se on kuitenkin merkittävä raaka-aine kierrätyslannoitteiden valmistuksessa. Käytännössä kierrätyslannoiteita täydennetään usein myös lannalla sekä väkilannoitteilla kasvien riittävän ravinteiden saannin varmistamiseksi.
Kierrätyslannoitteiden sisältämä typpi on usein sitoutunut orgaaniseen ainekseen, eikä ole heti kasvien käytettävissä. Typen on ensin muututtava maaperän mikrobien avulla kasveille sopivaan muotoon, mikä tapahtuu mineralisaatioksi kutsutussa prosessissa. Ravinteiden vapautumisen nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi maan kosteus, lämpötila ja mikrobien aktiivisuus.
Kestävää viljelyä kierrätysravinteilla
Kierrätyslannoitteiden käytöllä on useita hyötyjä. Ne tukevat maan kasvukuntoa ja parantavat viljelyvarmuutta. Orgaanisen aineksen ja multavuuden lisääntyminen vahvistaa maaperän rakennetta, vesitaloutta ja mikrobitoimintaa, mikä lisää satoja pitkällä aikavälillä. Orgaanisilla kierrätyslannoitteilla on myös keskeinen rooli maaperän hiilivaraston kasvattamisessa.
Huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat erityisesti viime vuosina nousseet merkittäviksi teemoiksi. Kotimaiset kierrätyslannoitteet voivat vähentää lannoitekustannuksia ja pienentää riippuvuutta tuontilannoitteista, mikä parantaa maatilan taloudellista kestävyyttä. Lisäksi kierrätyslannoitteiden avulla edistetään paikallisia ravinnekiertoja ja vahvistetaan kiertotaloutta.
Tulevaisuuden näkymät
Tulevaisuudessa kierrätyslannoitteissa korostuvat orgaanisten ja epäorgaanisten ainesosien yhdistäminen, mikä vähentää lannoitteiden hiilijalanjälkeä ja parantaa maan kasvukuntoa. Tuotekehityksellä pyritään tehostamaan lannoitteiden käyttöä ja levitystä. Lisäksi turpeen korvaaminen kierrätysmateriaaleilla on keskeinen tavoite.
Maataloudella on keskeinen rooli kierrätyslannoitteiden arvoketjussa sekä raaka-aineiden tuottajana että kierrätyslannoitteiden käyttäjänä. Toimiva arvoketju edellyttää yhteistyötä ja uusia toimijoita, jotta kierrätyslannoitteiden käyttö yleistyy. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä ravinteiden kierrätyksestä tulee kannattavaa liiketoimintaa.
Lähteet
Suomen Biokierto ja Biokaasu & ProAgria. 2025: Kierrätyslannoitteiden käyttö peltoviljelyssä.
Hartikka, L. 2023: Gradu – Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia ohran sadon muodostumiseen Etelä-Suomessa