Ruokajäte on täysin hyödynnettävissä ja soveltuu biometaanin tuotantoon, kun se lajitellaan erikseen. Biojätteen hyödyntäminen energiaksi on merkittävä askel kohti kestävämpää jätehuoltoa ja liikennettä.
Virossa ei aiemmin ollut kannustimia erilliskerätä keittiö- ja ravintolajätettä, ja suurin osa jätteestä päätyi poltettavaksi tai kaatopaikalle. Tallinnan jätehuoltosuunnitelmassa pyritään kuitenkin vähentämään sekajätteen määrää ja lisäämään kierrätystä.

Maardun biokaasulaitos. Kuva: Nora Berglund.
Biojätteet hyötykäyttöön biometaanina
Vuonna 2019 Tallinnan lähelle perustettu EKT Ecobio -biokaasulaitos tarjoaa ratkaisun kierrätyksen haasteisiin: se muuntaa kotitalouksien ja ravintoloiden biojätteen biokaasuksi, joka jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Laitos tukee Viron energian ja jätehuollon kestävyyttä vähentämällä kaatopaikkajätettä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Jo vuonna 2018 Tallinna otti käyttöön kaasubusseja, mikä loi kysyntää biokaasulle.
Bussit kulkevat biometaanilla, joka on puhdistettua biokaasua ja metaanipitoisuudeltaan verrattavissa maakaasuun, mikä tekee siitä soveltuvan ajoneuvopolttoaineeksi. Kaasubussit ovat osa Tallinnan pyrkimyksiä kohti puhtaampaa ja vähäpäästöisempää kaupunkiliikennettä. Tallinnalla on yksi alueen suurimmista paineistettua maakaasua käyttävistä bussikalustoista.
Biometaanin käytöllä julkisessa liikenteessä saavutetaan useita hyötyjä:
- Vähentää metaanipäästöjä ja kasvihuonekaasuja verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
- Kotimainen biometaani parantaa energiantuotannon omavaraisuutta ja liikenteen huoltovarmuutta.
- Biojätteen hyödyntäminen lisää kierrätysastetta.
- Asukkaat voivat nähdä konkreettisia hyötyjä kierrätyksestä esimerkiksi joukkoliikenteen muodossa.
Miten EKT Ecobion Maardun laitos toimii?
Maardun laitoksen toiminta perustuu suljettuun prosessiin, jossa kotitalouksien ja ruokapalveluiden biojäte mädätetään 37–40 °C lämpötilassa. Prosessin tuloksena syntyy biokaasua, josta puhdistetaan biometaania. Täydellä kapasiteetilla tuotetaan noin 2 miljoonaa kuutiometriä biometaania vuodessa, mikä riittää esimerkiksi siihen, että linja-auto voi kulkea 450 kilometriä yhden tunnin tuotannolla. Kymmenestä kilosta biojätettä saadaan litran verran bensiiniä vastaava määrä energiaa.
Laitos voi käsitellä noin 20 000 tonnia biojätettä vuodessa. Koska lajittelu ei ole vielä vakiintunut asukkaiden keskuudessa, jätettä on tuotu alkuun eri puolilta Viroa. Vuoden 2024 alusta biojätteen erilliskeräys tuli Virossa pakolliseksi, mikä tukee laitoksen kasvavaa käyttöastetta. Jos lajittelu lisääntyy, myös vastaavien laitosten tarve kasvaa.
Biometaanin tuotannossa syntyy sivutuotteena lannoitteita, joita voidaan käyttää maataloudessa. Arviolta 15 000 tonnia orgaanisia nestemäisiä lannoitteita voi korvata 360 tonnia mineraalilannoitteita. Jäte hygienisoidaan 70 asteessa, ja mädätysjäännös (n. 175 000 tonnia/vuosi) voidaan käyttää pelloilla Pohjois-Virossa.

Tankkausasema Maardun laitoksella. Kuva: Nora Berglund.
EKT Ecobio OÜ on AS Eesti Keskkonnateenusedin tytäryhtiö. Laitoksen kokonaisinvestointi oli 14 miljoonaa euroa, ja se sai 3,9 miljoonan euron tuen Euroopan aluekehitysrahastolta Ympäristöinvestointikeskuksen kautta. Laitos on toteutettu yhteishankkeena BioWoima Finlandin kanssa.
Vuonna 2023 laitos tuotti 600 000 m³ biometaania, hyödyntäen lähes 10 000 tonnia kotitalouksien biojätettä. Koko tuotanto hyödynnettiin Tallinnan kaasubusseissa, joilla ajettiin 2,24 miljoonaa kilometriä. Marraskuussa 2023 biometaani kattoi jo lähes 68 % bussien polttoaineesta. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä koko Tallinnan kaasubussiliikenteen polttoaine voitaisiin kattaa kotimaisella biometaanilla.
Alkuperäisen tekstin kirjoittanut Teele Joost, Tallinnan kaupunki – Case Tallinn: Biogas From Food Waste. Tekstiä muokannut alkuperäisestä Laura Hartikka.