Biokaasu on noussut keskeiseksi ratkaisuksi energiaomavaraisuuden ja kiertotalouden edistämisessä. Viljelijöillä on tässä muutoksessa tärkeä rooli, sekä syötteen toimittajana että mädätysjäännöksen hyödyntäjänä, mutta myös aktiivisena toimijana jo laitosten suunnitteluvaiheesta alkaen. Viljelijöiden yhteisomisteiset biokaasulaitokset tai heidän osallistuminen keskitettyyn biokaasulaitokseen tarjoaa mahdollisuuden yhdistää paikalliset resurssit ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa.
Jakamistalous on kiertotaloutta
Turun ammattikorkeakoulun ja ELY-keskuksen yhteistyöprojekti Sustainable Biogas-hanke (2020-2022) tutki kiertotalouden liiketoimintamalleja biokaasualalla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Osana hanketta toteutettiin kysely biokaasulaitoksille. Yhdeksän vastaajan kesken tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi biokaasulaitoksille nousi maatilat.
Maatalousyrittäjien yksi keskeisimmistä rooleista biokaasulaitoksissa onkin biomassojen tuottaminen laitoksen käyttöön sekä mädätysjäännöksen hyödyntäminen lannoitteena. Jotta biokaasun tuotanto on kannattavaa ja jatkuvaa, maatalousyrittäjien näkökulmat on tärkeää huomioida jo laitoksen suunnitteluvaiheessa, sillä kestävän biokaasutuotannon keskeisenä osana on ravinteiden käytön ratkaisut (Luostarinen ym. 2023).
Lehmien lantaa hyödynnetään syötteenä biokaasun tuotannossa.
Biokaasulaitoksen omistajina voi toimia eri tahoja, joista jokaisella on tärkeä rooli laitoksen toiminnassa. Biokaasulaitoksen yhteisomistajuus edustaa jakamistalouden muotoa, joka on keskeinen osa kiertotalouden edistämistä. Jakamistalousmalli mahdollistaa sen, että kukin voi osallistua omien resurssien mukaisesti. Myös maatalousyrittäjät voiva olla mukana yhteisomisteisissa laitoksissa omistajina, joka vahvistaa heidän rooliaan kiertotaloudessa.
Viljelijät kiinnostuneita, mutta tieto ja yhteistyö ratkaisevat
Maatalousyrittäjien suhtautumista kiertotaloustoimiin ja biokaasulaitokseen omistajuuteen on selvitetty eri opinnäytetöissä. Maatalouden kiertotaloustoimia on monia, ja sellaisiksi luetaan esimerkiksi monipuoliset viljelykierrot, työkoneiden yhteiskäyttö, tilan sivuvirtojen kierrätys, typensitojakasvit viljelyssä, kierrätysravinteet ja uusiutuva energia, kuten biokaasu.
Eveliina Kuuskosken opinnäytetyön mukaan suurin osa MTK-Satakunnan alueen maatalousyrittäjistä suhtautuu kiertotaloustoimiin positiivisesti, mutta tiedon puute ja taloudellinen epävarmuus aiheuttavat haasteita kiertotalouden edistämiselle.
Mira Kukkolan opinnäytetyössä Kaustisen seutukunnan maatalousyrittäjien näkemykset biokaasulaitokseen osallistumisesta olivat positiivisia, sillä puolet alueen maatalousyrittäjistä olivat kiinnostuneita omistajuudesta, erityisesti yhteisomistajuus paikallisten yrittäjien kanssa korostui kyselyssä. Suurinta osaa vastaajista kiinnosti myös biomassojen toimittaminen laitokselle. Myös tässä työssä nousi esiin se, että maatalousyrittäjät kaipaavat lisää tiedotusta ja koulutusta aiheeseen liittyen.
Case: Pohjois-Suomen Biokaasu Oy
Ranualla sijaitseva PS Biokaasu Oy on esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä maatilojen kesken, sillä viljelijät ovat itse laittaneet laitoshankkeen aluille yhteistyön voimin. Laitoksen omistaa 21 tilallista Ranualta, Pudasjärveltä ja Simosta, ja se on Suomen suurin viljelijöiden yhteisomistama biokaasulaitos. Investointikulut laitokseen olivat kokonaisuudessaan 6,3 miljoonaa euroa, josta valtionavustuksen osuus oli 65 prosenttia.
Laitoksen on tarkoitus aloittaa toimintansa kesällä 2025, ja potentiaali vuosittaiselle energiantuotannolle on noin 7 GWh. Syötteenä käytetään tilojen lietelantaa ja ylijäämärehua, josta tuotetaan biokaasua liikenteen käyttöön. Ravinteet palautuvat alueen kiertoon, kun mädätysjäännös hyödynnetään tiloilla lannoituksessa.
Yhteistyö viljelijöiden kesken on ollut tärkeässä roolissa Ranuan biokaasulaitoksen toteutuksessa. Tällaiset esimerkit osoittavat, että paikallinen yhteistyö ja luottamus ovat keskeisiä tekijöitä yhteisomisteisten laitosten onnistumisessa.
Miten edistää yhteistyötä toimijoiden kesken?
- Tiedon lisääminen: Lisätään viljelijöiden ymmärrystä kiertotaloudesta, biokaasulaitosten kannattavuudesta ja yhteistyömahdollisuuksista.
- Paikallisten yhteistyökumppaneiden tunnistaminen: Kartoitetaan alueen toimijat ja sivuvirrat, jotka voivat tukea biokaasutuotantoa ja kiertotaloutta.
- Kunnat mahdollistajina: Kunnat voivat edistää yhteisomisteisia biokaasulaitoksia tuomalla kiinnostuneita toimijoita yhteen ja toimimalla linkkinä eri sidosryhmien välillä.
Opinnäytetöiden mukaan viljelijöillä taloudelliset riskit luovat epävarmuutta kiertotaloustoimien investointiin, ja toisaalta taloudellisen hyödyn saaminen on merkittävä motivaattori biokaasulaitosten osakkuuteen — siksi viljelijöiden yhteisomisteinen laitos tai keskitetty laitos eri toimialojen kesken voi olla sopiva ratkaisu.
Jakamistalouden etuna on, että investointikustannukset, riskit ja tuotot jakaantuvat usean toimijan kesken, jolloin jokainen voi osallistua omien resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Yhteistyön avulla voidaan myös laajentaa asiantuntemusta ja osaamista, mikä vahvistaa biokaasulaitoksen kannattavuutta ja pitkän aikavälin kestävyyttä.
Lähteet ja lisätietoa
Kaasalainen, S. & Sirkiä, J. 2021. Biokaasualan kiertotalouden liiketoimintamallit
Luostarinen, S., Tampio, E., Laakso, J., Rasi, S., Lehtoranta, S. & Valve, H., 2023. Biokaasutuotannon kestävyys varmistettava. Policy Brief 2023:11.
Kuuskoski, E. 2024. Maatalousyrittäjän kiertotaloustoimet
Kukkola, M. 2023. Kaustisen seutukunnan maatalousyrittäjien suhtautuminen verkostomaiseen biokaasun tuotantoon
Business Ranua, 2024. Ranualle rakennetaan biokaasulaitos
Demeca, 2025. Pohjois-Suomen Biokaasu Oy – Maatilojen yhteistyöllä kohti biokaasun tuotantoa