Tietopankki

EU:n biotalousstrategia – mahdollisuuksia suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle

Biotalous on ollut Suomessa pitkään yksi keskeisistä teemoista, jonka varaan kilpailukykyä Euroopassa voidaan rakentaa. EU:n marraskuussa 2025 julkaisema biotalousstrategia tuo alan tulevaisuudelle positiivisia näkymiä ja avaa uusia mahdollisuuksia maa- ja metsätaloustuottajille. Mikä on biotalous? Biotalous tarkoittaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ruoantuotannossa, energiassa, teollisuudessa ja palveluissa. Suomessa biotalous on jo pitkään ollut strateginen painopiste, sillä metsät, […]

EU:n biotalousstrategia – mahdollisuuksia suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle Read More »

CAP 2026 avasi tien biokaasun myyntiin – merkittävä muutos maatilojen investointitukeen

Suomen CAP‑suunnitelmaan tehty muutos toi merkittävän helpotuksen maatilojen biokaasuinvestointeihin. Euroopan komissio hyväksyi Suomen esittämät muutokset lokakuussa 2025, ja valtioneuvosto vahvisti asiaa koskevan asetuksen tammikuussa 2026. Uudet tukiehdot tulivat voimaan 16. tammikuuta 2026. Mikä muuttui? Keskeisin muutos biokaasuinvestoinneissa on se, että maatila voi saada investointitukea biokaasulaitokseen myös silloin, kun osa tuotetusta energiasta myydään tilan ulkopuolelle. Aiemmin

CAP 2026 avasi tien biokaasun myyntiin – merkittävä muutos maatilojen investointitukeen Read More »

Vastuullisesti lisäarvoa mädätteistä

Kirjoittajat: Sari Luostarinen, Luke & Helena Valve, Syke Mädäte on biokaasutuotannon tärkeä prosessituote. Mädätteiden sisältämät ravinteet ovat hyödynnettävissä niin, että ne korvaavat perinteisten väkilannoitteiden käyttöä. Samalla voidaan parantaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä vähentää maataloustuotannon riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja mineraalipohjaisista ravinteista. Mädätteiden sisältämä orgaaninen aines auttaa ylläpitämään peltojen kasvukuntoa ja vesitaloutta. Mädätteiden hyödyntämiseen liittyy kuitenkin kysymyksiä,

Vastuullisesti lisäarvoa mädätteistä Read More »

Hevosenlanta vuosikymmenten kyselyissä – onko mikään muuttunut?

Hevosenlantaa on pidetty jo vuosikymmeniä erinomaisena lannoitteena ja maanparannusaineena, mutta myös ongelmajätteenä. Ristiriitaisuuteen on monta vaikuttavaa tekijää, kuten missä talli sijaitsee, onko lähiseudulla lannan hyödyntäjiä kuten maatalousyrityksiä, ja millä ehdoilla lantaa otetaan vastaan. Samaan aikaan kiertotalous nousee yhä vahvemmin esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta hevosenlannan potentiaali odottaa edelleen lunastamistaan. Tuoreet kyselyt paljastavat samoja haasteita Kikkareet Kolikoiksi-

Hevosenlanta vuosikymmenten kyselyissä – onko mikään muuttunut? Read More »

Apevaunun uusi elämä hevosenlannan kompostoinnissa

Apevaunu on monille nautakarjatilallisille tuttu työkone. Sen päätehtävänä on rehun sekoittaminen ja jakaminen eläimille. Alkuperäisessä tarkoituksessaan apevaunun ruuvit pilkkovat rehun tasalaatuiseksi, ja vaunun sivuilla tai perällä olevat luukut ja kuljettimet jakavat appeen eläinten eteen. Kun työtunnit tulevat täyteen rehunteossa, apevaunu soveltuu vielä erinomaisesti hevosenlannan käsittelyyn. Hevosenlannan kompostointi apevaunulla -hankkeessa viisi talliyrittäjää pääsi kokeilemaan käytännössä, miten

Apevaunun uusi elämä hevosenlannan kompostoinnissa Read More »

Measurlabs tukee kiertotalousyrityksiä prosessinkehityksessä ja laadunvarmennuksessa

Measurlabs on vuonna 2017 perustettu suomalainen yritys, joka tarjoaa laboratorioanalytiikkaa laajasti eri toimialoille biomassateollisuudesta ja jätteiden kierrätyksestä ympäristönäytteisiin ja elintarviketeollisuuteen. Palvelumallimme perustuu yli 900 kumppanilaboratorion verkostoon, joten asiakas saa laajatkin analyysikokonaisuudet keskitetysti yhdestä paikasta sen sijaan, että mittauksia pitäisi tilata useilta eri laboratorioilta. Aluksi palvelimme lähinnä suomalaisia yrityksiä, mutta nykyään lähes 50 % liikevaihdostamme tulee

Measurlabs tukee kiertotalousyrityksiä prosessinkehityksessä ja laadunvarmennuksessa Read More »

Maatilayhteistyö – tehokkuutta, säästöjä ja joustavuutta

Yhteistyö on keskeistä maatalouden kehityksessä ja kiertotalouden edistämisessä. Viljelijöiden, yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin välinen yhteistyö tuo monia etuja ja auttaa ratkaisemaan alan haasteita. Muutosvoimaa tulevaan -hankkeen videosarjan ensimmäisessä osassa keskitytään maatilojen väliseen yhteistyöhön. Videolla viljelijät Matti Levonen ja Matias Tammisto kertovat kokemuksiaan yli 15 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä, joka alkoi kylvökoneen yhteisomistuksesta vuonna 2008. Yhteistyöverkostoon

Maatilayhteistyö – tehokkuutta, säästöjä ja joustavuutta Read More »

Julkiset hankinnat biosivuvirtojen hyödyntämisen edistäjänä

Julkiset hankinnat ovat tehokas keino edistää kiertotaloutta ja lisätä biopohjaisten sivu- ja jätevirtojen hyödyntämistä. Hankintojen kautta voidaan esimerkiksi lisätä biokaasun ja kierrätyslannoitteiden käyttöä, mikä tuo merkittäviä ympäristöhyötyjä: päästövähennyksiä, riippuvuuden vähentämistä neitseellisistä raaka-aineista ja energialähteistä sekä paikallisten biomassoihin perustuvien ratkaisujen edistämistä. Samalla nämä tukevat alueellista omavaraisuutta ja paikallista taloutta. Yksi keskeinen keino on suosia biokaasua kunnan

Julkiset hankinnat biosivuvirtojen hyödyntämisen edistäjänä Read More »

ManPas – tilakokoinen lannan hygienisointilaite

ManPas on lannan hygienisointilaite, joka lämpökäsittelee lannan 70 °C -asteessa sen mikrobien hajotustoiminnasta syntyvää lämpöä hyödyntäen. Prosessi täyttää EU:n lannan hygienisointivaatimuksen. Käsittelyn jälkeen lannassa ei ole enää tautiriskiä tai itämiskykyisiä rikkakasvien siemeniä. Koko hygienisointi kestää enimmillään 3 vrk, itse hygienisointivaihe runsaan tunnin. Laite koostuu siilosta ja poistoruuvista. Siinä on automatisoitu käsittelyprosessi, jossa lanta työntyy ruuvin

ManPas – tilakokoinen lannan hygienisointilaite Read More »

Case Tallinna: Biojätteestä biokaasua

Ruokajäte on täysin hyödynnettävissä ja soveltuu biometaanin tuotantoon, kun se lajitellaan erikseen. Biojätteen hyödyntäminen energiaksi on merkittävä askel kohti kestävämpää jätehuoltoa ja liikennettä. Virossa ei aiemmin ollut kannustimia erilliskerätä keittiö- ja ravintolajätettä, ja suurin osa jätteestä päätyi poltettavaksi tai kaatopaikalle. Tallinnan jätehuoltosuunnitelmassa pyritään kuitenkin vähentämään sekajätteen määrää ja lisäämään kierrätystä. Maardun biokaasulaitos. Kuva: Nora Berglund.

Case Tallinna: Biojätteestä biokaasua Read More »

Scroll to Top